Hae sivuiltamme

USEIN KYSYTTYÄ

Haluaisin tietoa kellostani, voitteko auttaa?

 

Suomen Kellomuseo auttaa mielellään kelloihin liittyvissä kysymyksissä. Joihinkin kysymyksiin voimme vastata sähköpostilla esim. kuvien perusteella. Jos esineen tutkimiseen joudutaan käyttämään enemmän aikaa ja kello on syytä tutkia kädestä pitäen, on Kellomuseolla tähän tarkoitukseen esinetunnistuspalvelu.

Esinetunnistuspalvelussa pyritään selvittämään tutkittavan kellon valmistaja ja ikä sekä kellossa käytetty tekniikka, materiaalit ym. Esine myös kuvataan. Esinetunnistuspalveluun varataan tutkimusaikaa noin kuukausi ja asiakas saa tuloksen kirjallisena.

Tunnistuksesta peritään Kellomuseon hinnaston mukainen maksu 180 €/esine. Palvelusta sovitaan ennakkoon kelloseppä/museomestarin kanssa sähköpostitse rami.laitinen@kellomuseo.fi.

Kellomuseo tarjoaa myös laajempia kellohistorian asiantuntijapalveluita, joista sovitaan asiakkaan kanssa erikseen.

Mikä kelloni arvo on?

 

Valitettavasti Suomen Kellomuseo ei voi ottaa kantaa kellojen rahalliseen arvoon. Kellojen hintaan vaikuttaa moni asia kuten valmistaja ja malli, ikä, kunto, huolto
-ja käyttöhistoria. Suosittelemme ottamaan yhteyttä kaupalliseen toimijaan tai tutkimaan esim. toteutuneita huutokauppoja. Kellomuseon esinetunnistuksen kirjallinen raportti voi toimia apuna kellon kaupallisen arvon määrityksessä ja sitä voi hyödyntää esim. perintöasioissa, vakuutusyhtiölle kellon rikkoontuessa tai varkaustapauksessa jne.

Kannattaako tätä kelloa huoltaa/korjata?

 

Kelloa kannattaa huoltaa säännöllisesti. Oikein huollettuna mekaaninen kello on lähes ikuinen. Jos koneistossa olevien öljyjen antaa kuivua ja koneistoon pääsee likaa, alkaa koneistossa tapahtua kulumista, joka pitkälle edetessä aiheuttaa suurempaa vahinkoa kellolle. Myös vesitiiviyden takia rannekellon säännöllinen huolto on välttämätöntä. Mekaanisen rannekellon huoltoväli on karkeasti 5-6 vuotta. Seinäkellon huoltoväli on noin 10 vuotta. Suosittelemme keskustelemaan kellosepän kanssa huolto-ja korjaus tarpeesta sekä kustannuksista. Korjauksen kannattavuuden pystyy lopulta arvioimaan ainoastaan kellon omistaja. Jos haluaa toimivan kellon, joka säilyy jälkipolvillekin, on kellon korjaus perusteltua.

Otatteko vastaan vanhan kelloni?

 

Suomen Kellomuseon kokoelmat karttuvat pääasiassa lahjoituksilla. Kellomuseo ottaa mielellään vastaan kelloja kokoelmapolitiikkansa puitteissa. Vastaanotettavan objektin tulee täydentää Kellomuseon kokoelmia. Aina parempi jos lahjoitettavan objektin mukana kulkee sen historiaa avaava tarina. Kellomuseo kartuttaa kokoelmiaan myös muulla alan aineistolla kuten työkaluilla, kellosepänliikkeiden irtaimistolla, kirjallisuudella, valokuvilla, mainosmateriaalilla, havainto- ja opetusvälineillä, työpiirustuksilla ja luonnoksilla. Kellomuseo taltioi myös aineetonta kulttuuriperintöä. Lahjoitusasioissa voi olla yhteydessä sähköpostitse rami.laitinen@kellomuseo.fi.