Blogi

TAKOn nykydokumentointipäivä

08.10.2020

Nykydokumentointipäivänä aiheena kulutus

 

Suomen Kellomuseo oli mukana TAKON (Tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto) nykydokumentaatio tempauksessa 11.9, jossa teemana oli tänä vuonna kulutus. Nykydokumentointin avulla museot voivat tallentaa tätä päivää ja saada arvokasta tietoa nykyhetkestä. Kellomuseo teki sähköpostikyselyn Helsingin Pantille, kuinka kulutus näkyy heillä. 140- vuotias Helsingin Pantti onkin huomannut, että kestävä kuluttaminen nousee entistä useammin esille myös eri asiakasrajapinnoilla. Helsingin Pantti kertookin, että ovat koko historiansa ajan olleet kestävän kulutuksen ja luonnonvarojen järkevän käytön tiellä koko toimintansa ajan, vaikka kulutuskriittisyys onkin tuoreempi ilmiö.

Iso kiitos Helsingin Pantille kun olitte mukana!

Tillanderin valmistama kultainen malakiittirannekoru 1940- luvulta. Kuva: Helsingin Pantti

 

Helsingin Pantin vastaukset Suomen Kellomuseon sähköpostikyselyyn 11.9.2020:

 

Miksi asiakkaat panttaavat kellonsa tai korunsa?

 

Korut ja kellot säilyttävät arvonsa hyvin. Siksi ne ovat myös hyviä panttilainan vakuuksia. Molemmat ovat myös ylellisyysesineitä, joita ilman pärjää, vaikka laina jäisi hoitamatta ja esine päätyisi panttihuutokauppaan. Panttilainan käyttäjän on mahdollista lunastaa lainansa vakuus takaisin myöhemmin, mitä vaihtoehtoa kellon tai korun myymällä rahaksi muuttavalla ei luonnollisesti ole.

Panttilainaamo ei tiedustele mihin tarkoitukseen asiakas lainan käyttää. Joskus asiakas kuitenkin haluaa kertoa lainantarpeen syyn. Se saattaa olla jokin arjen yllättävä ylimääräinen kulu, epäsäännöllisten tulojen aiheuttama väliaikainen rahantarve, tai joskus vain järkevä tapa muuttaa käyttämätöntä arvotavaraa käteiseksi ja vapauttaa pääomaa johonkin muuhun mukavaan käyttöön.

Osa asiakkaista toimii mieluummin panttilainaamon kuin pankin kanssa. Etuja pankkiin verrattuna ovat helppous, nopeus, kevyt byrokratia ja tavaravakuuden tuoma riskittömyys. Panttilainaamon ovi on auki kaikille. Asiakkaalta edellytetään pantattavan esineen lisäksi vain voimassa oleva henkilöllisyystodistus.

 

Kuinka paljon niitä lunastetaan takaisin?

Ehdoton valtaosa lainan vakuutena olevista panteista lunastetaan takaisin. Panttilaina tuo helposti joustoa arjen taloudenpitoon. Sama esine voi käydä panttilainaamossa monta kertaa uudestaan.

Omega Seamaster professional sukelluskello 1970- luvulta. Kuva: Helsingin Pantti

Miten panttihuutokaupassa näkyy kellojen ja korujen kulutus? Esimerkiksi onko teillä 

vakiasiakaskunta?

Muoti vaikuttaa sekä lainan vakuudeksi tuleviin että sitä kautta huutokauppaan päätyviin tuotteisiin. Rannekellojen jo jonkin aikaa jatkunut suosio näkyy niin, että hintavatkin kellot löytävät helposti uuden omistajan huutokaupassa. Vakiasiakkaita on niin kellojen kuin korujenkin ostajissa. Osa ostaa itselleen käyttöön, osa harrastuksena, osa työkseen. Toisinaan kaikki mainitut limittyvät: kellojen ja korujen jälkimarkkina saattaa olla huutokaupan asiakkaalle sekä työ että intohimoinen keräilyharrastus. Asiakaskunta on kuitenkin laaja ja vaihteleva. Moni tulee huutokaupan asiakkaaksi vain hankkiakseen jonkin tietyn tuotteen. Tällainen kertaluontoinen second hand -hankinta voi olla esimerkiksi pitkään etsitty yksilöllinen kihla- tai vihkisormus.

Tiivistäen voi sanoa, että panttihuutokauppa on huutokauppa muiden joukossa. Verkossa toimivana se palvelee koko Suomen huutajia.

 

Mikä on motiivina hankkia kello tai koru panttihuutokaupasta?

Tyypillisiä syitä ostaa panttihuutokaupastamme on valikoiman laajuus ja monipuolisuus – panttihuutokaupassa on tuotteita, joita muualta ei saa, uutta edullisempi hinta, helppo verkkohuutaminen ja kuluttajansuoja, joka toteutuu ammattimaisessa käytettyjen kellojen ja korujen kaupassa. Yksityisten keskenään tekemissä transaktioissa sitä ei ole. Eettiset arvot painavat myös ja seuraavat kulutuksen valtatrendiä: miksi ostaa uutta, jos voi hankkia käytettyä?

 

Mikä on oston keskihinta?

Ostosten hintahaitari on niin laaja, että keskihinta ei kerro kovinkaan paljon. Alimmillaan koru- ja kello-ostoksen hinta saattaa liikkua kympeissä, enimmillään pitkälti yli 10 000 euron investoinneissa. Asiakaskunnan ja valikoiman laajuus kulkevat käsi kädessä.

 

Millaisia kestäviä ja kestämättömiä ulottuvuuksia nykykulutukseen liittyy kellojen ja korujen sekä työnne näkökulmasta?

Kestävyys on monella tapaa läsnä panttitoiminnassa jo toimintaperiaatteenkin ansiosta: lainan vakuudeksi otettavalla tuotteella on oltava jatkossakin arvoa ­– kestävyyttä. Arvo saattaa olla materiaaliin eli jalometallin arvoon sidottua, design-arvoa, keräilyarvoa, käyttöarvoa tai kaikkia niitä samalla.

Kulutustottumusten muuttuminen ja painottuminen materiaalisesta kuluttamisesta aineettomaan esimerkiksi lahjoissa vaikuttaa siten, että nuoremmilla kuluttajilla ei ole välttämättä samalla tavalla pantattavia koruja kuin vanhemmilla polvilla. Kansainvälisten muotibrändien tuotteet kiinnostavat nuoria, vaikka niiden arvo ei ole yhtä kestävää kuin perinteisemmillä kultakoruilla.

Nykykuluttaminen on mielihyväostamista: koruja ja kelloja ostetaan itselle ilahduttamaan omaa arkea, ei niinkään muille lahjaksi. Mielihyväkuluttaminen voi olla myös eettistä ostamista: käytettyyn tuotteeseen investoiminen on hyväksyttävämpää itselle ja helpompi perustella myös muille, sillä se ei kasvata hiilijalanjälkeä eikä kuluta luonnonvaroja kuten uusi. Kallis kello, jota hellitään jatkossakin silmäteränä, saattaa olla kymmenien vuosien ikäinen.

Onko Covid-19 vaikuttanut toimintaan ja asiakaskuntaan?

Verkkopalvelujen suosio kaikessa toiminnassa on kasvanut: lainoja uudistetaan, lyhennetään ja korotetaan entistä aktiivisemmin Verkkopantin kautta, koruja ostetaan entistä useammin verkkokaupasta, huutokaupan ostopäätökset tehdään verkkohuutokaupan kuvien ja muiden tietojen perusteella eikä enää niinkään huutokauppanäyttelyssä käyntien pohjalta. Huudetut tuotteet toimitetaan myös entistä useammin postitse suoraan asiakkaalle. Asiakaskunnan rakenteessa sen sijaan ei ole nähtävissä muutoksia.

Toimipisteiden arkisissa toiminnoissa on tapahtunut samanlaisia muutoksia kuin monissa muissakin myymälöissä, eli siivousta on lisätty, hankittu käsidesidesejä, on asennettu suojapleksejä, muistutettu turvaväleistä, käsienpesuista ja yskimistavoista sekä korostettu henkilökunnalla, että töissä ollaan vain terveenä.

Mitä muuta haluaisit kertoa työsi näkökulmasta kulutukseen liittyen?

Kestävän kehityksen linjassa kulkeva toimintamme on monelle työntekijälle motivaatiotekijä. Tuotteet, joita käsittelemme, ovat kestäviä, korjattavia, pitkäikäisiä ja lopuksi vielä niiden jalometallimateriaalin voi kierrättää.

Kestävä kuluttaminen nousee entistä useammin esille myös eri asiakasrajapinnoilla. Vaikka kulutuskriittisyys on paljon tuoreempi ilmiö kuin lähes 140-vuotias Helsingin Pantti, on ollut hienoa todeta, että olemme olleet kestävän kuluttamisen ja luonnonvarojen järkevän käytön tiellä koko toimintamme ajan. Panttiin esineensä jättävällekin on usein tärkeää, että hänen korunsa siirtyy seuraavalle käyttäjälle jatkamaan olemassaoloaan. Toimimalla turvallisena välikätenä entisen ja seuraavan omistajan välillä pystymme pidentämään tuotteen käyttöikää ja keventämään ympäristön kuormitusta. Tätä ulottuvuutta tuomme mielellämme esille viestinnässämmekin ja nostamme näin yleistä tietoutta korujen ja kellojen kestävän kuluttamisen tavoista.

 

Kuva: Helsingin Pantti