Muotoilijan mittana ämpäri

24.06.2020

Koruja sarjatuotantoon suunnittelevan muotoilijan prosessien mittakaavana on ämpäri. Koruja ei valmisteta yksitellen ateljeetyönä vaan työssä täytyy lähtökohtaisesti huomioida valmistusmäärät ja eräkoot sekä teolliset prosessit, joita valmistuksessa käytetään käsityön rinnalla. Lopputuotteen tavoiteltu hintapiste määrittää myös osaltaan mitkä menetelmät ovat mahdollisia tai suositeltavia. Huolimatta sarjatuotannon mittakaavasta koruissa on edelleen paljon käsityönä tehtäviä työvaiheita.

Itse olen tehnyt muotoilijana töitä sarjatuotannossa melkein kolmekymmentä vuotta ja edelleen jokainen luonnos käydään tuotekehityksen ja tuotannon kanssa tarkasti läpi valmistuksen ja työvaiheiden osalta. Se kertoo siitä, että jokainen idea ja mallisto on oman laisensa ja joka kerta on ratkaistava tuotannolliset haasteet, etenkin jos halutaan käyttää täysin uusia materiaaleja, pintakäsittelyä tai menetelmiä. Joissakin mallistoissa on kehitetty uusi komponetti, korun osa ja sille alihankintaketju. Esim. lasi- tai keramiikkaosat, joita olen käyttänyt aiemmissa mallistoissa. Tavoitteena on ollut pääsääntöisesti löytää kotimaasta innokas valmistaja, joka on valmis kehittämään omaa tuotantoaan. Ylipäänsä muotoilijana minulle on tärkeä asia, että suunnittelemani korut valmistetaan Suomessa.

Muotoilijan työ alkaa tarinasta

Vuosien saatossa olen tehnyt useita tarinoihin ja teemoihin pohjautuvia mallistoja esim. kirjallisuus, taide, oopperat, kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajat ja ilmiöt. Työ alkaa taustoituksesta ja tarinasta.

Case MC – Mallisto Canth!, jonka suunnittelin Kalevala Korulle Minna Canthin juhlavuodeksi 2019 (syntymästä 175 vuotta). 

Minna Canth (1844–1897) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tasa-arvon edelläkävijä. Kärkevissä kirjoituksissaan hän otti rohkeasti kantaa naisen asemaan ja oikeuksiin. Yksi hänen tunnetuimmista sitaateistaan on ”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä”.

Mitä Minna Canth sanoisi meille tänään?

Kalevala Koru

Kun kyseessä on noin vaikutusvaltainen henkilö, on sanomattakin selvää, että myös korulla pitää olla asennetta. Se tulee huomatuksi ja ottaa rohkeasti oman tilan.

 

 

Kävin muotoiluprosessin alussa Kuopiossa, missä ajattelin Minna Canthin perinnön säilyneen jokseenkin elävänä. Korttelimuseossa oli näyttelyssä esillä Canthille kuuluneita esineitä paljonkin, mieleeni jäi erityisesti mm. yksinkertainen vihkisormus ja Minnan salongin kalusteet.

Sattumalta pääsin keskustelemaan ohikulkevan museon työntekijän kanssa ja hän vei minut ystävällisesti yleisöltä suljettuun tilaan, missä säilytettiin esineistöä. Hän näytti minulle pöytäliinan, jossa oli yksinkertainenCanthin pöytäliinaan tekemä ristipistokirjailu. Ehkä hän oli tehnyt sen malliksi käsityökauppaansa. Canth on joskus sanonut, että kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä. Olen pohtinut mitä hän sillä mahtoi tarkoittaa. Luultavasti sitä, että ne jotka tekevät henkensä pitimiksi käsitöitä niin voisivat tulla sillä toimeen.

Muotoiluprosessin taustoistusvaiheessa linkittyy tutkiva ote ja onnelliset sattumukset. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.

Hauska yksityskohta Kuopion reissulta; hankin Kuopion museon myymälästä katu-uskottavat, designer-lookiin soveltuvat kaksi mustaa t-paitaa, joissa on Minna Canthin tekstit ” Eläköön intelligentit miehet” ja ”Minä vähät välitän, mitä ihmiset sanovat”.

Ideasta konkretiaan 

Useinmiten teen luonnosvaiheessa vähintään kaksi rinnakkaista mallistoehdotusta, niin tässäkin tapauksessa. Lähestyn teemaa hyvin erilaisista näkökulmista, myös mallistoidean kohderyhmät voivat poiketa suurestikin. Prosessin seuraavassa vaiheessa idealuonnokset käsitellään mallistotyöryhmässä ja pyritään keskustelemalla saamaan aikaiseksi yhteinen ymmärrys siitä, mitkä korut menevät tuotekehitysvaiheeseen. Tämä ei vielä tarkoita mallistoonottoa eikä lopullista mallistopäätöstä.

 

 

Luonnoksessa olevien korujen ideana on viuhkamaisesti avautuvat kirjan sivut. Toistettua ne muodostavat pitsimäisen kuvion, mikä rajautuu ympyrän tai suorakaiteen sisään. Minna Canthin rooliin lankakauppiaana liittyy kaulakorun yksityiskohta; punainen taftinauha, jonka voi vaihtaa hopeaketjun tilalle.

Tuotekehitysvaiheessa muotoilija käy keskustelua mallintajien ja malliseppien kanssa erilaisista toteutusvaihtoehdoista ja muutostarpeista. Muotoilija tekee myös tarvittavia tarkennuksia tai muutoksia. Olen saanut työskennellä pitkään talossa, missä uusin teknologia on otettu käyttöön tuotekehityksessä ensimmäisten joukossa. 3D-vahaprinttausta on käytetty tuotekehityksessä protomallien tekoon jo 90-luvulta lähtien. Printtaus nopeuttaa prosesseja oleellisesti, koska kappale voidaan saattaa kolmiulotteiseen muotoon suhteellisen nopealla aikataululla. Myöhemmin on sitten jo siirrytty järeämpiin tuotantoprinttereihin, joilla printataan vaha-aihioita sarjatuotantoon.

Mallistopäätös tehdään lopulliseen materiaaliin valmistettujen protokappaleiden ja ns. 0-sarjojen pohjalta. 0-sarja tarkoittaa, että testataan sarjatuotantoprosesseja useamman kappaleen sarjoina. Seuraavassa vaiheessa mallistoa voidaan lähteä viemään tuotantoon ja silloin viimeistään tulee tutuksi sarjatuotannon lainalaisuudet. Nyt voidaan vielä tehdä tuotannollisia muutoksia itse koruihinkin, luonnollisesti ne tehdään yhdessä muotoilijan kanssa. Itse olen aurinkoakin tarkempi yksityiskohdissa, siis tuotekehityksen painajainen. Paras tunnustus, minkä olen urani aikana tuotantoinsinööriltä saanut on se, että hänen mukaansa malleissani on aina jokin elämää suurempi haaste ja ilman niitä prosessit eivät kehittyisi.

Muotoilijan yksi tärkeä ominaisuus on se, että osaa keskustella eri osa-alueista vastaavien ihmisten kanssa heidän omalla kielellään; markkinoinnin kanssa puhutaan businesta ja tuotantoinsinöörien kanssa tekniikkaa. Kultasepillä taas on ihan oma ammattislangi. Kuinkahan moni mahtaa tietää, mitä tarkoittaa: Seena kannattaa filssata fiilnaakeliin tukien.

 

Muotoilijan rooli lanseerauksessa

Mallisto etenee sarjatuotannon päästyä vauhtiin markkinoinnin ja lanseerauksen suunnitteluun. Canth! malliston kohdalla varauduttiin lanseerausajankohtaan, mikä olisi hyvissä ajoin ennen juhlavuoden alkua ja Minna Canthin päivää. Muotoilijaa tarvitaan vielä tässäkin vaiheessa. Jos järjestetään erillinen lanseeraustilaisuus, niin muotoilija on luontevana ohjelmanumerona olemalla eksoottinen lisä kertomassa aivoituksiensa taustoista. Tässä vaiheessa muotoiluprosessin alkuvaiheesta on kulunut yli vuosi ja onkin tarpeen kerrata faktat ja taustamateriaali. Vuosien kokemuksen myötä olen pohjimmiltani introverttinä ihmisenä mukautunut puhujan rooliin, mikä on täysin luonteeni vastainen. Tässä on auttanut suuresti vuodet opettajana, jolloin tuli luottamus siihen, että vaikka ajatus katkeaa, niin puhetta tulee.

Tuotekuvaukset ja uutuusinfo henkilöstölle etenevät ajallisesti käsikädessä. Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia saada tehdä vuosikymmeniä töitä valokuvauksen velhon Teemu Töyrylän kanssa. Hän on korukuvauksen pioneeri ja ollut ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön digitaalisia työvälineitä. Korujen kuvaaminen vaatii taituruutta ja myöskin tekniikkaa.

Uuden malliston suunnittelu ja toteutus on mitä suurimmassa määrin tiimipeliä, kaikkia pelaajia tarvitaan. Joskus minulta on kysytty miksi en ryhtynyt taiteilijaksi vaan halusin nimen omaan muotoilijaksi. Kyse on juuri siitä, tiimipelistä.

 

Kirjoittaja Kirsti Doukas on pitkän linjan korumuotoilija ja sarjatuotannon moniottelija. Hän on kiinnostunut uusista teknologioista, tulevaisuuden tutkimuksesta ja korumuotoilukoulutuksen tulevaisuudesta. Elinikäinen oppija, juuri nyt työpöydällä on liiketoiminnan tutkinnon suorittaminen. Vapaa-aikanaan hän mökkeilee perheensä kanssa Meri-Porin saaristossa, hakkaa halkoja, täyttää keskivaikeita ristikoita ja keräilee villiyrttejä ja metsän antimia. Viisi vuotta sitten hän ei tiennyt olevansa eläinrakas, kunnes perheeseen tuli siamilainen kissa, Nasu Niskakangas.