Blogi

Kultasepäntyö ammattina

05.10.2020

Kultaseppä Marjut Viitanen suunnittelee ja valmistaa koruja tilauksesta sekä yksityishenkilöille että yrityksille ja muille yhteisöille. Kuva: Pirjo Sinkkonen

 

Kultasepäntyö ammattina

Kultasepän työn sisällön oletetaan monesti koostuvan korvien lävistämisestä, kellon paristojen vaihdosta, valmiiden osien pujottamisesta kaulanauhaksi tai kivien hionnasta. Ne ovatkin joskus osa sitä työtä, jota kultasepät pajoillaan ja myymälöissään tekevät, mutta toimenkuva on huomattavasti laajempi. Kultasepäntyö on ammattina ihanan monipuolinen ja monimuotoinen, sen voin kertoa oman kokemuksen perusteella. Avaan nyt hieman korujen valmistuksen takana olevia ammatillisia taitoja, jotka mahdollistavat laadukkaiden ja käyttäjää ilahduttavien korujen valmistamisen.

Kultasepällä on oltava monipuoliset taidot jalometallien, ja muidenkin metallien, työstämisestä. Jalometallien kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien tunteminen on osa sitä pohjaa, jolle ammattitaidon voi rakentaa. Jotta lopputuloksena on kestäviä ja kauniita koruja, on tiedettävä, miten tietty metalli käyttäytyy sitä vaikkapa vasaroidessa tai kuumennettaessa. Harmonisen lopputuloksen saamiseksi on myös hallittava sommittelu ja korujen suunnittelu, sekä tiedettävä jalokivien ominaisuuksia ja on osattava tulkita asiakkaan toiveita korusta. Korut on pystyttävä valmistamaan sovittua suunnitelmaa ja aikataulua noudattaen.

Käden ja silmän yhteistyötä sekä materiaalin tuntemista

Ammatissa tarvitaan hyvää käden ja silmän yhteistyötä, joka karttuu jatkuvien toistojen ja sitkeän harjoittelun avulla. Viilan on pysyttävä kädessä ja vetojen on oltava säntillisiä ja sopivan jämäköitä, että jalometallista irtoaa täsmälleen haluttu määrä metallia, eikä yhtään enempää. Korua valmistettaessa on pystyttävä arvioimaan, sopivatko aiotut elementit yhteen, voidaanko ne liittää toisiinsa valituilla menetelmillä, vai pitäisikö käyttää jotain muuta tapaa tehdä juuri tämä koru.

Korujen valmistaminen täysin käsityönä on perinteisintä kultasepäntyötä. On tärkeätä osata laskea, kuinka paljon tarvitaan eri metalleja suhteessa toisiinsa tietyn pitoisen jalometalliseoksen valmistamiseksi. Jalometalliseoksia saa toki ostaa valmiina, mutta esim. muutostöissä seoslaskenta on tarpeen, mikäli samaan seokseen sulatetaan eri pitoisia materiaaleja. Jalometalliseoksen pitoisuudella on vaikutusta paitsi sen jalouteen, eli kultakoruista puhuttaessa kultapitoisuuteen, myös metallin työstöominaisuuksiin. Puhdas kulta on liian pehmeätä jokapäiväiseen korukäyttöön, mutta seostamalla sitä hopean, kuparin tai palladiumin kanssa saadaan käyttöä kestäviä ja halutun värisiä seoksia erilaisina pitoisuuksina.

Koruja eri käyttötarkoituksiin

Työjärjestys on osattava suunnitella siten, että se etenee loogisesti vaiheesta toiseen, ja että jokainen työvaihe tuottaa halutun lopputuloksen siihen parhaiten sopivilla työmenetelmillä. Koruun käytettävät materiaalit on osattava valita korun käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli halutaan jokapäiväiseen käyttöön soveltuva koru, on valittava kestävät materiaalit ja kiinnitettävä huomiota muun muassa jalokivien kovuuteen ja kulutuskestävyyteen. Harvemmin käytettävissä, juhlaan soveltuvissa, koruissa voidaan valinnat tehdä helpommin halutun visuaalisuuden pohjalta ja käyttää uniikkiin koruun pehmeämpiä metalleja ja hauraampia jalokiviä.

Korua valmistettaessa on tiedettävä millaisesta aihiosta korua on viisainta lähteä valmistamaan. Metalli voidaan sulattaa ja muokata esimerkiksi tangoksi, jota lähdetään valssaamaan tai vasaroimaan kohti haluttua lopputulosta. Muokattua aihiota työstetään edelleen viilaten, sahaten, poraten ja siihen voidaan juottaa kiinni etukäteen valmistettuja kivikastikoita ja muita osia tai koristeita. Hionnan ja alkukiillotusten jälkeen edetään kohti kivenistutusta ja viimeistelyitä. Jalokivien ominaisuudet on tunnettava hyvin, jotta osaa valita sopivimmat tavat istuttaa kyseinen kivi. Lopuksi koruun tehdään nimi- ja mahdolliset koristekaiverrukset. Koru voidaan valmistaa yhdistellen niin käsityötä kuin valettuja osia tai teollisessa valmistuksessa lähes kokonaan koneellisesti.

Monenlaisia työnkuvia

Kultaseppien työnkuvien sisällöt vaihtelevat suuresti sen mukaan, millaisessa yrityksessä tai työtehtävässä kukin työskentelee. Ison yrityksen kiillotusosastolla työskentelevän sepän työ eroaa hyvin paljon ammatinharjoittajan tai yrittäjän työskentelystä. Valimoissa ja 3D-suunnittelussa puolestaan tarvitaan erilaista osaamista kuin käsinkaiverruksessa ja jalokivien istuttaminen eroaa mallisepän tai korumuotoilijan työstä.

Moni kultasepänalan ammattilainen on erikoistunut omien vahvuuksiensa ja mielenkiintonsa mukaiseen osa-alueeseen korunvalmistuksen prosesseista ja kehittynyt alansa huipuiksi. Korun suunnittelun ja valmistuksen eri vaiheissa työskentelevillä on oltava käsitys myös muiden työvaiheiden ja -tehtävien vaateista ja erikoispiirteistä, jotta oma työskentely muodostuu sujuvaksi osaksi kokonaisuutta.

Olen pyörittänyt omaa yritystäni nyt reilut kaksikymmentä vuotta. Yksinyrittäjänä työni sisältää asiakaspalvelua, korujen suunnittelua joko käsin piirtäen tai 3D-ohjelmalla ja valmistusta alusta alkaen, korjaus- ja muutostöitä sekä alihankintaa toisille yrityksille. Myös yrityksen pyörittäminen alkaen siivouksesta ja kirjanpidon valmistelusta ja päätyen verkkosivujen sisällön ylläpitoon on tehtävälistallani. Vuosien mittaan olen ohjannut yrityksessäni oman työni ohella useita työssäoppijoita, parin kuukauden jaksoissa kerrallaan. Opiskelijoiden kanssa työskentely ja heidän työnsä ohjaaminen tuo itselleni virkistävää vaihtelua ja uusia näkökulmia omaankin tekemiseen. Olen iloinen, että pääsen samalla tutustumaan tuleviin alan ammattilaisiin ja verkostoitumaan heidän kanssaan.

Perinteinen käsityöammatti muuntuu nykyaikaan

Kultasepäntyö on perinteisesti käsityöammatti, ensimmäiset kultasepäntyöt tunnetaan jo viiden-kuuden vuosituhannen takaa. Suomen ensimmäinen nimeltä tunnettu kultaseppä oli Turussa 1300-luvulla vaikuttanut Petrus Aurifaber. Aurifaber-nimi tulee latinankielen sanoista aurum ja faber, jotka yhdessä tarkoittavat kultaseppää, tarkalleen ”kulta” ja ”tehdä” eli kullasta tekijä. Osa suomalaisista kultasepistä oli kansainvälistä huipputasoa jo keskiajalla, jolloin kultaseppien palveluksia käyttivät pääasiassa kirkko ja aateliset. Kultasepätyöhön pätevöidyttiin aikanaan mestari-kisälli järjestelmällä. Tuolloin ammattiin haluava hakeutui mestarin pajalle tekemään ensin vähäpätöisempiä töitä, ja pikkuhiljaa, kokemuksen karttuessa, mestari antoi yhä vaativampia työtehtäviä, mikäli katsoi, että oppipojalla oli taipumuksia alalle. Nykyään kultasepän ammattiin saa Suomessa koulutusta muutamassa oppilaitoksessa. Ammatin voi oppia myös käytännössä, kokeneempien ohjauksessa ja uutterasti harjoitellen. Tämä on ammatti, jossa koskaan ei voi sanoa olevansa valmis, aina on uutta opittavaa ja paras tapa siihen on, ei niinkään yllättäen, tehdä koruja.

Suuri osa käytetyistä tekniikoista on edelleen käytössä, isoin harppaus on tapahtunut siinä vaiheessa, kun sähkö on otettu työskentelyn avuksi. Toinen harppaus on tapahtunut aivan viime vuosikymmeninä digitaalisten menetelmien mahdollistettua esimerkiksi 3D -suunnittelun ja laseroinnin. Avuksi on kehitetty niin mikroskooppeja, monipuolisia tietokoneohjelmia kuin erilaista tutkimusvälineistöä.

Nykymaailmassa kultasepän ammatissa toimivan on hallittava myös tuotteidensa myynti ja markkinointi sekä erittäin tärkeänä suorat asiakaskontaktit. Korut on osattava suunnitella ja valmistaa siten, että ne kestävät arkipäivän käytössä ja heijastavat muotoilullaan ja jalokivivalinnoillaan asiakkaalle tärkeätä arvomaailmaa. Korut kiertävät suvussa usein pitkään, niiden kokoa muutetaan isoisältä pojanpojalle sopivaksi tai samasta materiaalista tehdään modernimpi koru. Koruihin liittyvät tunnelataukset ovat usein hyvin suuria, ja kultasepällä on oltava herkkyyttä aistia ja kuunnella asiakkaan toiveita, jotta koru tuottaa iloa vielä sukupolvienkin päästä. Asiakkaalle tehty korusuunnitelma on osattava nähdä ennen kaikkea käyttäjän, eikä ainoastaan valmistustekniikan kannalta. Koruihin liittyvät tarpeet ja toiveet ovat herkkiä asioita, ja ne liittyvät asiakkaalla monasti elämän kohokohtiin ja juhliin, hetkiin joista koru jää muistuttamaan.

Suomessa työskentelee kultasepän ammatissa tällä hetkellä nopeasti arvioiden reilut tuhat henkilöä. Yhteensä kultasepänalalla, eli korujen suunnittelussa, valmistuksessa ja myynnissä sekä erilaisissa tuotantoprosessiin liittyvissä vaiheissa, voisin arvioida työskentelevän noin neljä tuhatta henkilöä. Nämä ovat omia arvioitani, eivät todennettua tilastotietoa. Olen tyytyväinen siitä, että itse saan olla osa tätä harvalukuista, ammattitaitoista joukkoa.

Kirjoittaja on muotoilija, kultaseppä Marjut Viitanen, joka on pyörittänyt omaa yritystään jo yli 20 vuoden ajan. Hän on ollut Suomen Kultaseppien liiton puheenjohtaja vuosina 2017-2020.

 

Teksti: Marjut Viitanen

Kuva: Pirjo Sinkkonen