Ensimmäinen oma kelloni taisi olla sellainen vihreä vedettävä herätyskello. Siitä puuttui jalka, koska olin varmaan ruuvannut sen irti ja hukannut, ja niinpä kello ei oikein pysynyt pöydässä pystyssä.
Kerran otin sen matkaan mummolaan, ja kesken rauhallisen junamatkan laukustani alkoi kuulua kova pärinä. Muita matkustajia nauratti kun kaivoin kellon laukusta. En muista mitä kellolle sittemmin tapahtui. Todennäköisin selitys on, että purin sen enkä osannut kasata.