Suomalaisen korun vuosisata

Itsenäistymisen aika
Autonomian ajan taloudellinen kehitys on luonut pohjan suomalaisen kultasepänalan
nousulle jo 1800-luvun puolella. Pietarin verstaissa hankittu käsityötaito
saa rinnalleen teollista tuotantoa varsinkin hopeaesineiden valmistuksessa.
Monipuolinen taidekäsityöläinen ja opettaja Eric O. W. Ehrstöm on vuosisadan alun
suomalaisen metallitaiteen, myös korutaiteen, uranuurtaja.

1860 Jalokivisepänliike A. Tillander perustetaan Pietariin.
1897 Nestor Westerbackin liike ja työhuone perustetaan Helsinkiin.
1899 Suomen Kultaseppä Oy perustetaan Turkuun.
1905 Suomen Kultaseppien liitto perustetaan.
1909 Joh. Aschanin kirjoittama Kultaseppien käsikirja julkaistaan.
1913 Auran Kultaseppä Oy perustetaan Turkuun.
1918 Kultakeskus Oy perustetaan Hämeenlinnaan.
Pietarista Suomeen muuttanut A. Tillander ostaa osan kultaseppä V. Lindmanin liikkeestä. Ylimenokauden aikana yrityksen nimi on Lindman & Tillander.

 

1920-LUKU
Yhteyksien katkeaminen Pietariin vaikuttaa monella tavoin suomalaiseen
kultasepänalaan. Vuosisatainen kisälli-mestarikoulutus katkeaa, liikkeiden omistajat
menettävät asiakaskuntansa, työpajansa ja suuren osan omaisuuttaan. Osa ”Pietarin
perinnöstä” jää kuitenkin elämään suomalaisissa työpajoissa ja alan koulutuksessa.

1921 A. Tillander siirtyy Lindmanin liikkeen omistajaksi. Liikkeen nimeksi tulee A.Tillander. Buchertin kultaseppäsuku muuttaa Pietarista Helsinkiin.

1928 Jalometallien leimausoikeuden omaavia yrityksiä on Suomessa noin 250.

 

1930-LUKU
Kultaseppäkoulun perustaminen Helsinkiin merkitsee käännekohtaa alan
koulutukselle. Kalevalakorujen valtava suosio nostaa kansallista itsetuntoa ja
merkitsee monille työpajoille ja verstaille tervetullutta tilaustyötä. Eva Gyldén jatkaa
1910-luvulla aloittamaansa kameen kaiverrusta 1940-luvulle saakka.

1935 Georg Buchert perustaa työhuoneen Helsinkiin.
Kalevalan 100-vuotisjuhlavuonna Kalevalaisen naisen muistomerkkihanketta ryhtyy
ajamaan toimikunta, josta myöhemmin muodostuu Kalevalaisten Naisten
Liitto. Patsaan rahoittamista varten syntyy idea kalevalaisista koruista.

1937 Ensimmäiset Kalevala Korut esitellään Presidentinlinnassa.

1938 Kultaseppäkoulu perustetaan Helsinkiin.

 

1940-LUKU
Kultasepänalan tuotanto romahtaa sotavuosina 1939–1944 ja niitä seuranneena
pula-aikana alle puoleen sotaa edeltäneestä ajasta. Jalometallien huonon
saatavuuden ja korutuonnin ehtymisen johdosta koruja aletaan valmistaa myös
muista materiaaleista. Sodan aikana jaettavat muistomerkit ja mitalit sekä
sotatarviketuotanto työllistävät alaa. Vuosikymmenen loppupuolella perustetaan
lukuisia alan yrityksiä Suomeen. Suomalaisia korukiviä aletaan hioa
orastavan korumuotoilun tarpeisiin.

1941 Kalevalaisten Naisten Liitto perustaa Kalevala Korun tuotanto- ja markkinointiyritykseksi.
Spektroliitin emäkallio löydetään Ylämaalta.
1945 Kupittaan Kulta perustetaan Turkuun. Perustajat ovat metallikaivertaja Elis Kauppi sekä kultasepät Pekka Kivipuro ja Jorma Nurmi. Yrityksestä tulee modernin sarjatuotantokorun tienraivaaja.
1947 Kalevala Korunsuunnittelukilpailu on lähtölaukaus moderniin korumuotoiluun. Kilpailun voittaa tekstiilitaiteilija Heli Vuori kansanomaisella Tähkäkäädyllään. Kilpailun taiteiljalöydöksi osoittautuu pian tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo.
1948 A. Tillanderin matkamuistokilpailu. Tapio Wirkkala voittaa ensimmäisen ja toisen palkinnon hopeaesineillään.
New Yorkissa avataan Finland House, jossa on Kalevala Korun myymälä.
1949 Tauno Paronen perustaa jalokivihiomon Helsinkiin.
Taideteollisuuskeskuskoulu muuttuu Taideteolliseksi oppilaitokseksi.
Kööpenhaminassa sodan jälkeen työskennellyt hopeaseppä Bertel Gardberg perustaa verstaan Helsinkiin.

 

1950-LUKU
Menestyminen Milanon triennaaleissa, Frankfurtin kansainvälisillä
kulutustavaramessuilla, Münchenin käsityömessuilla ja lukuisissa kotimaisissa
näyttelyissä vahvistaa suomalaisen korumuotoilun identiteettiä, samoin
Kultaseppäkoulun ja Taideteollisuuskeskuskoulun yhteistyö Helsingissä. Milanon
triennaalit merkitsevät läpilyöntiä maamme taideteollisuudelle, vaikka korutaidetta
on melko vähäisesti esillä. Taideteollisuuden vuosinäyttelyt 1950-luvulla ovat
merkittävin kotimainen muotoilualan tapahtuma. Suomen Taideteollisuusyhdistys
järjestää myös kansainvälisiä kiertonäyttelyjä ja ottaa osaa näyttelyihin ulkomailla.

1950 Kalevala Koru pestaa suunnittelijaksi Eero Rislakin.
1951 Tapio Wirkkala aloittaa suunnittelun N. Westerbackille / Kultakeskukselle.
1954 Aarikka Oy perustetaan Helsinkiin. Perustajat ovat tekstiilitaiteilija Kaija Aarikka ja hänen miehensä Erkki Ruokonen.
1956 Kaunis Koru Oy perustetaan Helsinkiin. Perustaja on Martta Ritvanen, ensimmäiset pääsuunnittelijat ovat Paula Häiväoja ja Jan Salakari.
Metallitaiteilija Mauno Honkanen pestataan A. Tillanderin suunnittelijaksi.
Kultaseppä Björn Weckström perustaa verstaan Helsinkiin.
1958 Artekin näyttely Helsingissä. Bertel Gardberg, Elis Kauppi, Börje Rajalin ja Eero Rislakki saavat näyttelyllään aikaan modernin korun läpimurron.
1959 Nuutajärven Lasin taiteilija Saara Hopea siirtyy korutaiteeseen ja ryhtyy suunnittelemaan sukunsa perheyritykselle Ossian Hopealle Porvoossa.

 

1960-LUKU
Lapponia Jewelry Oy ja Turun seudun yritykset aloittavat menestyksekkään koruviennin
Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Vienti laajenee myös Euroopan ulkopuolelle. Yhä
useammat yritykset alkavat käyttää valutekniikkaa korujen valmistuksessa. Suomalaiset
korumuotoilijat menestyvät kansainvälisissä korumuotoilukilpailuissa, ja heidän töitään ostetaan
tunnettuihin eurooppalaisiin museoihin.

1960 Finnish Design Center avautuu. Keskus on aatteellisten ja kaupallisten tahojen yhteishanke ja Suomen taideteollisuuden tärkeä näyttämö vuoteen 1987 asti.
Suomen Gemmologinen Seura ry perustetaan. Seuran puheenjohtajaksi valitaan jalokiviseppä Herbert Tillander.
Kultaseppä Pekka Anttila perustaa Helsinkiin Kruunukoru Oy:n, joka tulee tunnetuksi nimellä Lapponia Jewelry. Björn Weckströmistä tulee yrityksen suunnittelija 1963.
Paula Häiväoja aloittaa Kalevala Korun pääsuunnittelijana.
1965 Björn Weckström voittaa kultakorullaan Kukkiva muuri Rio de Janeiron kansainvälisen korusuunnittelukilpailun.
Matti Hyvärisen rintakoru The rich and the poor palkitaan kansainvälisessä timanttikorujen suunnittelukilpailussa New Yorkissa.
1969 Liisa Vitalin Kultakeskus Oy:lle suunnittelema korumallisto esitellään Helsingissä.

 

1970-LUKU
Edellisellä vuosikymmenellä alkanut korutuotannon korkeasuhdanne jatkuu.
Suomalainen korumuotoilu saa huomiota varsinkin saksalaisessa lehdistössä.
Kultaseppäkoulun liittäminen Lahden taideoppilaitoksiin alkaa näkyä
korumuotoilussa. Koulusta valmistuneet Matti Mattsson, Helena Lehtinen ja Juhani
Heikkilä edustavat uutta taiteilijasukupolvea.

1971 Lapponia Jewelry ryhtyy pestaamaan uusia suunnittelijoita. Ensimmäiset ovat tanskalainen kuvanveistäjä Poul Havgaard ja taidemaalari Juhani Linnovaara.
Kaunis Korulle suunnitellut Pekka Piekäinen aloittaa turkulaisen Auran Kultasepän sunnittelijana.
Lahden kaupunki ostaa Kultaseppäkoulun ja liittää sen Lahden taideoppilaitokseen.
1975 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotisjuhlanäyttely Ateneumin Taidemuseossa Helsingissä.
Unkarilaissyntyinen Zoltan Popovits aloittaa Lapponia Jewelryn suunnittelijana.
Kultakeskus Oy:n uusi tehdas valmistuu Hämeenlinnaan.
1977 George Lucasin Tähtien sodassa Prinsessa Leialla (Carrie Fisher) Björn Weckströmin kaulakoru Planetaariset laaksot ja rannekoru Darinan koru.

 

1980-LUKU
Naisten osuus perinteisellä miesten alalla lisääntyy. Korutuonti ja kilpailu alkavat
murentaa koruteollisuutta. Ratkaisua haetaan yritysfuusioista, jotka jatkuvat
2000-luvulle saakka. Ensimmäiset korumuotoiluun erikoistuneet maisterit
valmistuvat Taideteollisesta korkeakoulusta. Kansainvälinen opiskelijavaihto
lisääntyy.

1987 Suomen Taideteollisuusyhdistys ja Teollisuustaiteenliitto Ornamo perustavat Design Forumin edistämään teollista muotoilua.
1988 Lahden Taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen nimi muuttuu Lahden muotoiluinstituutiksi.
1989 Kaunis Koru Oy siirtyy Kalevala Koru Oy:n omistukseen.
Auran Kultaseppä Oy myydään Kultakeskus Oy:lle ja sulautetaan siihen 1996.
E. Räsänen Oy muuttaa nimensä Saurum Oy:ksi.

 

1990-LUKU
Nuoret muotoilijat tulevat voimakkaasti esille. Näyttely- ja messutoiminta
on monipuolista. Vakiintunut kansainvälinen yhteistyö ruokkii korutaidetta.
Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus yleistyvät vuosikymmenen
loppupuolella. Union Design perustetaan.

1990 Taideteolliseen korkeakouluun perustetaan käsi- ja taideteollisen muotoilun koulutusohjelma.
Matti Mattsson järjestää Harakan saarella Helsingissä kansainvälisen suosion saaneen viikon mittaisen Sea Jewellery -seminaarin. Osallistujat ovat nykyään kansainvälisesti tunnettuja korutaiteilijoita.
1990-2001 Suomen Taideteollisuusyhdistys jakaa Pro Finnish Design -palkintoa.
1993 Subjects 1993, kansainvälinen korunäyttely Design Forum Finlandissa. Pääsuunnittelijoina Juhani Heikkilä ja Petteri Itkonen.
1997 Fabergé -näyttely Lahden taidemuseossa. Nuorten korumuotoilijoiden studio Union Design aloittaa toimintansa Helsingissä.
1998 Muotitaiteilija Marja Suna aloittaa Kalevala Korun suunnittelijana.
Koruvalmistukseen soveltuva laserskannaus ja 3D-tulostus otetaan käyttöön Lahden Muotoiluinstituutissa.

1999 Hibernate-taiteilijaryhmä perustetaan, jäseniä Helena Lehtinen, Eija Mustonen, Kimmo Heikkilä ja Tarja Tuupanen.

 

2000-LUKU
Jalometallin leimauskäytännön vapautuminen lisää voimakkaasti
harrastustoimintaa. Alan koulutus pirstaloituu. Studiotyyppiset työpajat valmistavat
uniikkikoruja. Teollisuus fokusoituu. Kansainväliset korutaideseminaarit elävöittävät
alaa.

2001-2009
Amazing Animal -korutaiteilijaryhmä , jäseninä Mervi Kurvinen, Kati Nulpponen ja Maria Nuutinen.

2005 Korutaideyhdistys ry perustetaan Lappeenrannassa.
Kalevala Koru Oy ostaa Lapponia Jewelryn.
Kansainvälinen Fabergé-biennaali järjestetään Lahden ammattikorkeakoulussa.

2002-2015 Taidegalleria Johan S. järjestää lukuisia korunäyttelyitä. Galleristina Clarice Finell.

2009-2010
Laaja Suomalainen Koru 1600-2009 -näyttely pidetään Designmuseossa. Museo julkaisee näyttelyn pohjalta kirjan Koru Suomessa.

 

2010-LUKU
Nuorten yhteispajoista syntyneet pienet hightech-ateljeetyöpajatyleistyvät. Uniikkityöt sekä
teollisuuden ja liikkeiden alihankinta työllistävät pieniä työhuoneita.

2010 Mari Isopahkala voittaa Lapponia Jewelryn 50-vuotisjuhlavuoden korusuunnittelukilpailun ja aloittaa yrityksen suunnittelijana.
Mia Maljojoki saa HerbertHoffman-palkinnon.

2012 Janna Syvänojalle myönnetään Prins Eugen -mitali.
2013 Helena Lehtinen saa Herbert Hoffman-palkinnon.
Björn Weckström saa ensimmäisenä korutaiteilijana Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Kaj Franck -palkinnon.
2014 Itsenäisyyden ajan suomalainen koru -kirja julkaistaan (Kustannusosakeyhtiö Tammi). Kirjan ovat kirjoittaneet Helena Pahlman, Lars Pahlman, Tuula Poutasuo, Päivi Ruutiainen, UllaTillander-Godenhielm ja Esko Timonen.
2015 Suomen Kultaseppien Liitto järjestää Brilliant-näyttelyn Kansallismuseossa, jossa esitellään vuoden kultaseppien töitä vuodesta 1987.
2016 Suomalainen Koru -kirja julkaistaan (Kustannusosakeyhtiö Tammi). Kirja pohjautuu vuoden 2014 julkaisuun samoilta tekijöiltä.
2017 Lahden Ammattikorkeakoulu lopettaa Muotoiluinstituutin korumuotoilun pääaineen.
Suomen Kellomuseo toteuttaa Suomi100-hankkeena Suomalainen Koru -näyttelyn, joka käynnistää kultaseppä/korumuseo-hankkeen.

2020-LUKU
2020 Lapponian brändi sulautetaan osaksi Kalevala Korun mallistoa.
2021 Suomen Kello- ja korumuseo perustetaan.
2022 Suomen Kello- ja korumuseo avataan Tapiolaan.

 

Lähde: Suomen Kello- ja korumuseo