Pakkohuutokaupattu kello olikin perintö äidiltä

Oli pakkohuutokauppa ja jännitin valtavasti kun isäni kertoi huutavansa minulle kelloa ja jos onnistuu, saat sen ikiomaksi. Sydämeni takoi koko huutokaupan ajan enkä muista siitä mitään. Olin yhdeksän vuotta. Äitini oli kuollut hiljattain.

Olin isäni kanssa liikkeellä. Ei 9 ikäinen silloin ainakaan tiennyt oikein, mikä on pakkohuutokauppa ja minulle se oli jännä juttu!

Kotiin palatessa isäni antoi kellon ja sanoi, että nyt se on sinun. Kello oli kullan värinen ja kaunis kuin mikä, pienen tytön unelma. Unelmaa kestikin useampi vuosi, kunnes isäni kertoi kellon olevan äitini jäämistöstä, josta isäni halusi sen muistoksi minulle! Myöhemmin sitten vanhettuani minulle kerrottiin asiaan liittyvät asiat ja kelloni on rakkaampi kuin koskaan.

Anonyymi