Lahden kaupunki otti Kultaseppäkoulun vastaan myönteisesti. Koulun kalusto ja irtaimisto siirrettiin Helsingistä Lahteen kesällä 1971. Kaupunki kunnosti opetustilat Kauppakadulla sijaitsevan Iskun vanhan tehdasrakennuksen kolmanteen kerrokseen. Sinne saatiin 870 neliömetrin tilat 80:lle opiskelijalle. Lisäksi hankittiin uusia käsityövälineitä, metallintyöstökoneita sekä jalokivilaboratorion välineistöä.
Lahden Kultaseppäkoulun avajaiset alkoivat 16.8.1971 kaupungin juhlavastaanotolla, johon oli kutsuttu kaupungin hallinnon lisäksi Kultaseppien liiton johtokunta sekä koulun opettajakunta. Avajaispuheessaan Taideoppilaitoksen rehtori Mikko Vuorinen kuvaili koulun uusia opetustavoitteita ja totesi Taideteollisuusopiston ja Kultaseppäkoulun yhteistyön alkamisen merkitsevän ”luovan ja toteuttavan tekijän vuorovaikutusta, joka toivottavasti on omiaan täyttämään sitä kuilua, joka umpeenluontiyrityksistä huolimatta on olemassa käsityön ja taideteollisuuden välillä.”
Kultaseppäkoulu jatkoi Helsingin aikana vakiintunutta opetuskäytäntöä kymmenkunta vuotta. Koulutuspituus oli Taideteollisen oppilaitoksen kolmivuotisesta koulutuspituudesta poiketen neljä vuotta. Koulussa oli viisi ammattiopettajan virkaa, oma oppilaskunta, kanslisti sekä toimistosihteeri. Vuonna 1977 kouluun saatiin myös työpajamestari. Taideaineiden ja yleisaineiden opetuksesta vastasivat Taideoppilaitoksen yhteiset opettajat.
Uusi koulu herätti kiinnostusta kaupungin hallinnon sekä paikallisten kultaseppien keskuudessa. Koulussa valmistettiin aiempaan malliin tilaustöitä asiakkaille. Lahden kaupunki oli merkittävä asiakas. Se osti koruja ja hopeaesineitä eri tarkoituksiin sekä tilasi merkkejä, palkintoja ja lahjoja. Huomattavimpia lahjoja olivat vuonna 1973 uusien hyppyrimäkien vihkiäisiin osallistuneille presidentti Urho Kekkoselle ja Islannin presidentille valmistetut hopea-emali -reliefit Lahden hiihtostadionista.
Jo ennen Lahteen tuloa, vuonna 1969, koulussa valmistettiin oppilastyönä koulun opettajan, taiteilija Pentti Mäen suunnittelemat käädyt Lahden kaupunginjohtajalle. Koulu olikin kaupunginjohtaja Teemu Hiltusen silmäterä. Hän poikkesi siellä usein työmatkallaan ja ”tykkäsi Kultaseppäkoulusta”, kuten koulun johtaja kaivertajamestari Oiva Virta totesi haastattelussa vuonna 1988.
Kaupungissa työskentelevät kultasepät suhtautuivat Kultaseppäkoulun tuloon ristiriitaisin tuntein. Kaventaako vaativien tilaustöiden tekemisestä tunnettu koulu heidän toimeentuloaan? Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Ammattikunnan johtohahmot, kultaseppä Olavi Sarén ja kaivertajamestari Seppo Malkavaara hoitivat opettajien sijaisuuksia ja Jaloseppojen johtaja hopeaseppä Pauli Mäkelä nimitettiin koulun johtokuntaan. Useat opiskelijat työskentelivät kiireapulaisina kultasepänliikkeissä ja pienissä työpajoissa.
Lähde: Esko Timonen