Aika

Aika on kahden hetken väli.

Aikaa on mitattu jo vuosituhansia maapallon liikkeiden perusteella.

Maa pyörähtää akselinsa ympäri vuorokaudessa
Kuu kiertää maan kuukakudessa.
Maa kiertää auringon vuodessa.

Aluksi aikaa mitattiin seuraamalla auringon paikkaa taivaalla.

n. 2200 eKr.

Stonehengen kivipaasia käytettiin mahdollisesti ajan mittaukseen.

n. 1500 eKr.

Aurinkokello Egyptissä. Gnomonin varjo lankeaa eri aikoina kellotaulun eri kohtiin.

Tunti syntyi egyptiläisten jakaessa päivän valoisan osan kahteentoista osaan. Myöhemmin myös yö jaettiin ja vuorokaudesta tuli 24-tuntinen.

Kesällä päivätunnit olivat pidempiä kuin yötunnit. Tasapituisiin tunteihin siirryttiin vasta 1300–luvulla.

n. 400 eKr.

Babylonialaiset jakoivat tunnin 60 osaan ja nämä osat vielä 60 osaan. Syntyivät minuutti ja sekunti.

890 jKr.

Englannin kuningas Alfred Suuri käytti kynttiläkelloa.

1100-luku

Tiimalasi keksittiin lasinvalmistustaidon myötä.

1300-luku

Ensimmäisiä tornikellot luostareissa. Kelloissa ei ollut taulua – rukousajat ilmoitettiin soittamalla kelloja.

1364

Ensimmäiset tunnetut kotikellot rakensi italialainen Giovanni Dondi. Ne olvat pieniä tornikellon jäljitelmiä, joihin oli lisätty tuntiviisari.

1386

Vanhin yhä toimiva mekaaninen kello rakennettiin Salisburyn katedraaliin Englantiin.

1510

Ensimmäisen kannettavan kellon rakensi Peter Henlein.

1550

Turun linnassa Suomen ensimmäinen rataskello.

1582

Galileo Galilei osoitti heiluriliikkeen olevan säännöllistä.

1600-luku

Kannettavat kellot pienenivät taskukokoon.

1657

Ensimmäisen heilurikellon rakensi Christiaan Huygens.

1675

Huygens kehitti kierukkamaisen liipotinjousen, joka vähensi käyntipoikkeaman kahteen minuuttiin vuorokaudessa.

1690-luku

Tähtitieteilijät Greenwichin observatoriossa Lontoossa mittasivat aikaa tähdistä.

1700-luku

Taskukello oli vain varakkaiden herrojen koru. Se saattoi maksaa saman verran kuin pieni kaupunkitalo.

1700-luvun alku Pohjanmaalla alkoi lattiakellojen valmistus.

1730

Käkikello keksittiin Saksan Schwarzwaldissa.

1754

Heilurikellojen käyntipoikkeama vähenee 10 sekuntiin vuorokaudessa.

1759

Englantilainen puuseppä John Harrison rakensi tarkan merikronometrin. Kello kävi tarkasti laivan liikkeistä riippumatta. Käyntipoikkeama oli alle minuutti viidessä kuukaudessa.

1760-luku

Ammattimainen kelloseppäkunta alkoi muodostua Suomeen.

1800-luku

Taskukellojen teollinen tuotanto alkoi. Kellot kuitenkin vielä yksittäiskappaleita.

1840-luku

Suomalaiset kellosepät hakivat oppinsa Pietarista.
Kelloseppäkoulutus tapahtui oppipoika – kisälli – mestari –periaatteella.

1842

A. Philippe kehitti nuppivedon taskukelloon.

1880-luku

Rautatien myötä koko Suomessa käyttöön Helsingin paikallisaika. Paikkakuntien omat paikallisajat hävisivät.

Taskukellon koneiston osien standardointi. Massatuotanto alkoi. Taskukellosta tuli jokamiehen kello.

1884

Greenwichin ajasta kansainvälinen yleisaika GMT (Greenwich Mean Time).

1900

Ensimmiset rannekellot. Aluksi rannekelloja käyttivät vain naiset. I maailmansodassa miehetkin alkoivat suosia rannekelloja.

Herätyskellot yleistyvät.

1905-1910

Suomen ensimmäinen kelloseppäkoulu toimi Anttolan käsiteollisuuskoulussa.

1921

Suomi siirtyi käyttämään kansainvälistä yleisaikaa GMT +2.
Kelloja siirrettiin 20 minuuttia 10,9 sekuntia eteenpäin.

1923

Harwood -automaattirannekello.

1927

Ensimmäisen kvartsikellon suunnittelivat Marrison, Giebe ja Scheibe.

1936

Lauri Helske rakensi raekellon.

1939

Kvartsikide asennetaan Greenwichiin.

1940

Kelloseppäkoulutus alkoi Westendin Invalidien Oppilaitoksessa Espoossa ja neljä vuotta myöhemmin Kelloseppäkoulu perustettiin Lahteen.

1948

Ensimmäinen atomikello rakennettiin Yhdysvalloissa

1959

Kelloseppäkoulu muutti Tapiolaan.

1967

Kvartsirannekello Beta 1.

1970-luku

Digitaalikvartsikellot yleistyivät.

2006

Maapallon ajanmittauksessa käytetään 65 atomikelloa eri puolilla maailmaa.
Näiden keskiaika on maapallon koordinoitu yleisaika. (UTC, Coordinated Universal Time)

2007

Kelloseppäkoulu Leppävaaraan

Lähde:  Kello- ja korumuseo Kruunu