Aika
Aika on kahden hetken väli.
Aikaa on mitattu jo vuosituhansia maapallon liikkeiden perusteella.
Maa pyörähtää akselinsa ympäri vuorokaudessa
Kuu kiertää maan kuukakudessa.
Maa kiertää auringon vuodessa.
Aluksi aikaa mitattiin seuraamalla auringon paikkaa taivaalla.
n. 2200 eKr.
Stonehengen kivipaasia käytettiin mahdollisesti ajan mittaukseen.
n. 1500 eKr.
Aurinkokello Egyptissä. Gnomonin varjo lankeaa eri aikoina kellotaulun eri kohtiin.
Tunti syntyi egyptiläisten jakaessa päivän valoisan osan kahteentoista osaan. Myöhemmin myös yö jaettiin ja vuorokaudesta tuli 24-tuntinen.
Kesällä päivätunnit olivat pidempiä kuin yötunnit. Tasapituisiin tunteihin siirryttiin vasta 1300–luvulla.
n. 400 eKr.
Babylonialaiset jakoivat tunnin 60 osaan ja nämä osat vielä 60 osaan. Syntyivät minuutti ja sekunti.
890 jKr.
Englannin kuningas Alfred Suuri käytti kynttiläkelloa.
1100-luku
Tiimalasi keksittiin lasinvalmistustaidon myötä.
1300-luku
Ensimmäisiä tornikellot luostareissa. Kelloissa ei ollut taulua – rukousajat ilmoitettiin soittamalla kelloja.
1364
Ensimmäiset tunnetut kotikellot rakensi italialainen Giovanni Dondi. Ne olvat pieniä tornikellon jäljitelmiä, joihin oli lisätty tuntiviisari.
1386
Vanhin yhä toimiva mekaaninen kello rakennettiin Salisburyn katedraaliin Englantiin.
1510
Ensimmäisen kannettavan kellon rakensi Peter Henlein.
1550
Turun linnassa Suomen ensimmäinen rataskello.
1582
Galileo Galilei osoitti heiluriliikkeen olevan säännöllistä.
1600-luku
Kannettavat kellot pienenivät taskukokoon.
1657
Ensimmäisen heilurikellon rakensi Christiaan Huygens.
1675
Huygens kehitti kierukkamaisen liipotinjousen, joka vähensi käyntipoikkeaman kahteen minuuttiin vuorokaudessa.
1690-luku
Tähtitieteilijät Greenwichin observatoriossa Lontoossa mittasivat aikaa tähdistä.
1700-luku
Taskukello oli vain varakkaiden herrojen koru. Se saattoi maksaa saman verran kuin pieni kaupunkitalo.
1700-luvun alku Pohjanmaalla alkoi lattiakellojen valmistus.
1730
Käkikello keksittiin Saksan Schwarzwaldissa.
1754
Heilurikellojen käyntipoikkeama vähenee 10 sekuntiin vuorokaudessa.
1759
Englantilainen puuseppä John Harrison rakensi tarkan merikronometrin. Kello kävi tarkasti laivan liikkeistä riippumatta. Käyntipoikkeama oli alle minuutti viidessä kuukaudessa.
1760-luku
Ammattimainen kelloseppäkunta alkoi muodostua Suomeen.
1800-luku
Taskukellojen teollinen tuotanto alkoi. Kellot kuitenkin vielä yksittäiskappaleita.
1840-luku
Suomalaiset kellosepät hakivat oppinsa Pietarista.
Kelloseppäkoulutus tapahtui oppipoika – kisälli – mestari –periaatteella.
1842
A. Philippe kehitti nuppivedon taskukelloon.
1880-luku
Rautatien myötä koko Suomessa käyttöön Helsingin paikallisaika. Paikkakuntien omat paikallisajat hävisivät.
Taskukellon koneiston osien standardointi. Massatuotanto alkoi. Taskukellosta tuli jokamiehen kello.
1884
Greenwichin ajasta kansainvälinen yleisaika GMT (Greenwich Mean Time).
1900
Ensimmiset rannekellot. Aluksi rannekelloja käyttivät vain naiset. I maailmansodassa miehetkin alkoivat suosia rannekelloja.
Herätyskellot yleistyvät.
1905-1910
Suomen ensimmäinen kelloseppäkoulu toimi Anttolan käsiteollisuuskoulussa.
1921
Suomi siirtyi käyttämään kansainvälistä yleisaikaa GMT +2.
Kelloja siirrettiin 20 minuuttia 10,9 sekuntia eteenpäin.
1923
Harwood -automaattirannekello.
1927
Ensimmäisen kvartsikellon suunnittelivat Marrison, Giebe ja Scheibe.
1936
Lauri Helske rakensi raekellon.
1939
Kvartsikide asennetaan Greenwichiin.
1940
Kelloseppäkoulutus alkoi Westendin Invalidien Oppilaitoksessa Espoossa ja neljä vuotta myöhemmin Kelloseppäkoulu perustettiin Lahteen.
1948
Ensimmäinen atomikello rakennettiin Yhdysvalloissa
1959
Kelloseppäkoulu muutti Tapiolaan.
1967
Kvartsirannekello Beta 1.
1970-luku
Digitaalikvartsikellot yleistyivät.
2006
Maapallon ajanmittauksessa käytetään 65 atomikelloa eri puolilla maailmaa.
Näiden keskiaika on maapallon koordinoitu yleisaika. (UTC, Coordinated Universal Time)
2007
Kelloseppäkoulu Leppävaaraan
Lähde: Kello- ja korumuseo Kruunu