Vakuutuskellot eli rahakellot olivat pöytäkelloja, jotka eivät käyneet ilman kolikkoa, vaikka ne olisi muistettu vetää. Kello toimi eräänlaisena säästölippaana, johon oli pakko pudottaa rahaa. Kelloa markkinoivat usein vakuutusyhtiöt mainostemppunaan – pikkukolikon pudottamalla säästi vakuutussumman kokoon.