Tupakelloja ryhdyttiin tuomaan Suomeen 1860-luvulla. Ne olivat aikansa yleisimpiä kelloja suomalaisissa kodeissa. Tupakellojen tuonti jatkui runsaana 1900-luvun alkuvuosikymmeniin saakka.

Schwarzwaldilaisten kellojen koneisto rakennettiin puisten pohjien väliin. Koneistojen rattaat olivat kookkaita ja käyntivoimana olivat painot. Laadultaan ne olivat yleensä melko huonoja, mutta varmakäyntisiä. Hinnaltaan tupakellot olivat varsin huokeita. Niitä valmistettiin Saksassa miljoonia kappaleita. Valmistus alkoi jo 1700-luvulla, mutta tuotannon ollessa huipussaan 1800-luvulla kelloja valmistettiin mm. talonpoikaistaloissa talvisin. Se oli alueen talonpoikien suurimpia tulonlähteitä.

Lähde: Suomen Kellomuseo