Kellot saapuvat Suomeen

Suomessa oli tornikelloja jo 1400- ja 1500-lukujen taitteessa. Turun linna on saanut ensimmäisen rataskäyntisen ja painoilla varustetun kellon vuoden 1496 tienoilla. Tämä tuskin on kuitenkaan ollut Suomen ensimmäinen kello, sillä todennäköistä on, että ainakin Turun dominikaaniluostarissa olisi ollut kello jo tätä aikaisemmin. Kellot ilmestyivät muuallakin Euroopassa ensimmäisenä juuri luostareihin. Munkit olivat tunnetusti oppineita ja aikaa seuraavia miehiä. Lukuisat vuorokauden ympäri toistuvat rukoushetket vaativat tarkkaa ajanmääritystä.

Ensimmäinen varma dokumentoitu tieto Suomessa käytössä olleesta kellosta on kuitenkin vuodelta 1550 Turun linnasta. Kello mainitaan linnan kalusteluettelossa. Se oli luultavasti dominikaanimunkki Petreuksen valmistama. Tämä kätevä munkki oli aikaisemmin opiskellut mm. Saksassa ja sittemmin palvellut Sigtunan luostarissa, mistä hän siirtyi Turkuun vuonna 1547. Munkki Petreuksen kerrotaan myöhempinä vuosinaan rakentaneen Ruotsissa ainakin kaksi kelloa. Juhana-herttua, joka piti hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563, on kirjeessään vuodelta 1559 maininnut, että linnassa on kaksi ”itsestään käyvää seinäkelloa”.

Juhana herttuan mainitsemat seinäkellot ovat ilmeisesti aivan tavallisia ”sisäkelloja”, joiden rakenne ei poikennut tornikellojen rakenteesta muuten kuin, että ne olivat pienempiä. Tällaisia ”sisäkelloja” tiedetään rakennetun jo 1200-luvun loppupuolella Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Käyttövoimana niissä oli paino. Useimmat niistä olivat myös lyönnillä varustettuja.

1400-luvun loppupuolella laadittu Turun tuomiokirkon lukkarinlaki (Officium custodis ecclesiae Aboensis) osoittaa, että Turun tuomiokirkossa oli jo keskiajalla tornikello. Kello löi nähtävästi täydet tunnit, koska lukkarin oli soitettava kirkon kelloja ”kun kello lyö viisi, … kuusi, …seitsemän”.

Lukkari sai erillisen korvauksen seijarin huolehtimisesta. Kellon on kirkkoon hankkinut luultavimmin Turun piispa Maunu Tawast, joka virkakaudellaan vuosina 1412 – 1450 laajensi ja kaunisti ahkerasti Turun tuomiokirkkoa. Kello oli valmistettu joko Vadstenan luostarissa tai sen on tehnyt Turussa Baltiasta kutsuttu seijariseppä. Vuoden 1546 tulipalossa kello on kuitenkin säästynyt, sillä tornikello mainitaan tuomiokirkon tileissä, kun lukkari sai edelleen ruispalkkansa seijarin tarkkailemisesta.

Lähde:  Suomen Kellomuseo