Vanha tornikello heräsi eloon

Suomen Kellomuseo sai kunnian tutkia Museoviraston hallussa olevaa Anjalan kartanon tornikelloa, jolla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Kellon tutkimukseen kuului kellon ja sen tekijän historian kartoitus, tornikellon tekninen tutkiminen ja kuvaaminen. Lopuksi tornikellon toiminnasta tehtiin mallinnus ja animaatio, jonka tarkoituksena on kertoa tornikellon toiminnasta ja tekniikasta.

Animaatio >
Tietoja kellon valmistajasta >
Kuvaus tornikellosta >

Miksi tornikelloa tutkittiin?

Tornikellot ovat kellotyyppinä vanhinta kelloperimää mekaanisten kellojen historiassa. Ensimmäiset mekaaniset kellot ihmisten elämässä niin maailmalla kuin Suomessakin olivat aina tornikelloja, jotka ilmestyivät luostareihin, kirkkoihin, raatihuoneisiin ja kartanoihin. Aikaisempia ajanmittaamisen välineitä olivat olleet muun muassa aurinkokellot ja tiimalasit. Tornikellot olivat koko ympäröivän yhteisön yhteisiä ajannäyttäjiä ja tarkkuudellaan tekivät usein vaikutuksen ihmisiin. Ne rytmittivät ympäröivää elämää ja toisinaan muistuttivat myös äänimerkillä ajan kulumisesta. Tornikello oli kallis ostos ja niitä myös arvostettiin. Kartanon omistajalle kello oli ylpeyden aihe samalla tavoin kuin kirkon torniin hankittu kello oli seurakunnalle.

Vanhat mekaaniset tornikellot olivat usein luotettavia ajannäyttäjiä, mutta vaativat säännöllistä huoltoa ja kellon vetämistä, jotta se pysyisi ajassa. Tämän vuoksi moniin tornikelloihin on myöhemmin asennettu uudenlaista tekniikkaa tai koneisto on vaihdettu kokonaan uuteen. Vanhat mekaaniset tornikellot ovat kuitenkin suureksi osaksi käsityötä, joka on vaatinut tekijältään mittavaa kelloteknillistä osaamista ja tarkkaa käsityötaitoa. Vanha tornikello voi kertoa aikansa yhteisön elämästä, arvoista ja yhteyksistä ulkomaailmaan sekä yksittäisenä esineenäkin kellosepän ammatista ja työn laadusta.

Suomen Kellomuseo on tehnyt valtakunnallista tornikelloinventaariota, jossa kartoitetaan koko Suomen tämänhetkinen mekaanisten tornikellojen kanta ja perimä. Inventaariossa (lokakuu 2010) on mukana tiedot noin 150 eri tornikellosta. Kaikkia mekaanisia tornikelloja ei ole välttämättä löydetty ja luetteloitu, kuten esimerkiksi eri teollisuusrakennusten tornikelloja. Arviolta inventaario kattaa yli 80 prosenttia meidän tämän hetken perimästämme. Tämän inventaarion perusteella sekä Suomeen hankittujen kellojen hankintatapojen perusteella on perusteltua syytä olettaa, että tämä on ainoa Wagnerin valmistama tornikello tai talokello Suomessa ja samalla ainoa ranskalaisvalmisteinen tämän kellotyypin edustaja Suomessa.