Helmiä museon kokoelmasta

Museon kokoelmassa on tuhansittain kelloja viideltä eri vuosisadalta.

Kokoelman painopisteinä ovat Suomessa valmistetut ja Suomessa eri aikoina käytetyt kellot. Pääosa kokoelmasta on siten tavallisia arki- ja kodinkelloja, mutta kokoelmassa on myös runsaasti erikoisuuksia ja ainutlaatuisia, maailman laajuisesti merkittäviä esineitä.

Museokokoelman vanhin kello on satulakello, joka on ajoitettu 1670-luvulle. Uusinta uutta ovat 2000-luvun rannetietokoneet, joissa ajan näyttämisen lisäksi on runsaasti muitakin toimintoja.

Kellojen lisäksi Suomen kellomuseon kokoelmassa on runsaasti kellosepäntyöhön liittyvää esineistöä – työkaluja, koneita, laitteita sekä kellojen varaosia.

Suomen Kellomuseon kokoelmassa on lukuisa joukko kellohistorian helmiä. Yksi kokoelman merkittävimmistä esineistä on kelloseppämestari Lauri Helskeen suunnittelema ja valmistama raekello. Se on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellon käyntipoikkeamaksi on laskettu 0,0033 sekuntia vuorokaudessa eli se tekee 1 minuutin käyntipoikkeaman noin 50 vuodessa. Kello valmistui vuonna 1936 ja seuraavana vuonna se esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa se saavutti kultamitalin ja kunniadiplomin. Kerrotaan, että Egyptin nuori kuningas Faruk II olisi halunnut ostaa kellon kokoelmaansa, mutta Helske ei halunnut myydä sitä. Museon kannalta tämä oli tietysti oikea valinta.

Toinen aivan ainutlaatuinen esine Suomen Kellomuseon kokoelmassa on 1900-luvun maineikkaimman kellosepän, sveitsiläisen James C. Pellatonin valmistama käyntimalli. Se on tiettävästi ainoa hänen valmistamansa käyntimalli. Pellaton lahjoitti käyntimallin Suomen Kelloseppäliitto ry:lle vuonna 1949 vastalahjaksi saamastaan korkeasta kunniamerkistä. Pellaton oli toiminut sodan aikana Sveitsissä hyvin aktiivisesti Suomen hyväksi ja presidentti Paasikivi myönsi hänelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin Kelloseppäliiton esityksestä.

Suomen kellomuseon perusnäyttelyssä on esillä Könnin lattiakellojen lisäksi Johan Yli-Könnin vuonna 1841 valmistama Helsingin tuomiokirkon tornikellon ensimmäinen koneisto.

Esillä ovat myös tiettävästi maailman ainoat Stalinin itsensä tilaamat, hänen omalla kuvallaan varustetut kellot. Niiden tarina lyö laudalta monet parhaatkin dekkarikertomukset.

Kellomuseon historiaa >